Tyttäremme haaveili reissusta Muumimaailmaan jo viime kesänä. Silloin se ei valitettavasti toteutunut. Vuoden aikana hän myi mm. vanhoja lelujaan, ja laittoi rahat säästöön. Hän oli päättänyt, että haluaa säästää reissua varten.
Olemme käyneet Muumimaailmassa kerran aiemmin. Se oli kaksi vuotta sitten, kun minun edesmennyt isäni voitti sinne liput, ja halusi lahjoittaa ne meille. <3 Ihastuimme paikkaan koko perhe! Ja tytär niin kovasti, että alkoi saman tien haaveilla uudesta käynnistä.
Tämä ei ole mikään maksettu mainos, vaan ihan oikeasti paikka on minusta ihana! 🙂
Muistan, miten pitkin viime syksyä ja talvea tästä juteltiin aina, kun käveltiin esim. eskariin. ”Äiti, mistä jutellaan? Jutellaanko taas siitä Muumimaailmasta?” 🙂 Ja sitten kävimme jälleen kerran läpi, mitä kaikkea i-ha-naa siellä olikaan, minne ihan ekana siellä mentäisiin, kenet olisi kiva tavata heti? Jne..
Mutta sitten tuli korona. 🙁
Minua alkoi pelottaa, että tämä haave ei nyt taida toteutua. OK, joo.. se oli toki murheista pienin! Mutta sydäntä särki, kun tiesin, miten kovasti toinen oli tätä odottanut. Miten sinnikkäästi hän oli tehnyt töitä unelmansa eteen. Ja oli todella säästänyt kaikki rahat juuri sitä varten. Juttelin varovaisesti siitä, että tänä kesänä Muumimaailmaan ei välttämättä pääse. Tilanne on mikä on. Kyllä hän sen ymmärsi, vaikka toki asia harmitti. Jatkoimme kuitenkin jutustelua haaveesta aina kävellessämme paikasta toiseen. 🙂 Muistutin siitä, että aina kannattaa haaveilla.
Kun sitten tilanne alkoi helpottamaan, ja uskalsimme vähitellen käydä kaupassa yms. aloin tutkia mikä on Muumimaailman tilanne. Se oli toukokuussa, ja ihan kesäkuun alussa vielä kiinni. Mutta pari viikkoa sitten, kun ystäväni lainasi meille autoa, niin huomasin, että nyt se on avattu! 😀
Pohdimme silti TODELLA pitkään, että uskaltaako sinne lähteä? Soitin vielä etukäteen, ja varmistelin, miten koronan aiheuttamat rajoitukset on heillä huomioitu? Kaikki vaikutti hyvältä. Minulle kerrottiin, että alueelle otetaan toistaiseksi vain 1/3 sisään, ja liput piti ostaa ennakkoon. Ja koska siellä ollaan lähinnä vaan ulkona, niin päätimme lähteä. Jarkon kanssa vielä juteltiin, että kun mennään viikolla (ja päiväksi oli luvattu sadetta), niin sekin yleensä rajoittaa kävijämäärää entisestään. Arveltiin, että siellä ei voi olla tungosta.
Pikku muru sai tietää reissusta vasta samana aamuna. Unihiekat karisivat silmistä ennätysajassa, ja mikä RIEMU täällä repesi!! 😀 Jeeeee!! Juuri tätä hetkeä minä olin odottanut. Sitä, kun kerrotaan hänelle minne lähdetään. Se on ihan parasta, kun näkee lapsen onnen, ilon & riemun. <3 Sydän pakahtuu noissa hetkissä!
Lähtiessä satoi välillä rankastikin, mutta perillä Naantalissa ei satanut enää yhtään. Pieni ukkoskuuro alkoi vasta ihan lopussa, kun olimme jo muutenkin lähdössä pois. Meillä kävi todella hyvä tuuri! Lähes juoksujalkaa mentiin ensimmäiseksi tervehtimään Muumipappaa ja Niiskuneitiä. Haisuli kiusoitteli lapsia talon kulmalla. 😀
Pitkin metsää kiertävä reitti on niin ihana! Hyvin oli muistissa, mistä löytyy mitäkin, vaikka edellisestä (ja tätä ennen ainoasta) käynnistä oli jo pari vuotta aikaa. Välillä pidettiin ruokatauko, ja sitten mentiin tutkimaan mm. Hemulin taloa, paloasemaa, kauppaa… jne.
Noidan luona viihdyttiin pitkään. Juttua riitti mm. siitä, miten pikku murulla on oma ”noidan mökki” toisen mummon luona. Ja mitä kaikkea ”kammotusta” siellä voi tehdä. Muumimaailman noita kehotti kurkistamaan taloonsa, jos sieltä saisi vaikka sisustusvinkkejä omaa noita-majaa varten. Yhdessä tehtiin myös loitsuja.
Käytiin katsomassa myös teatteriesitys ”Muumipapan meriseikkailu”, joka esitetään siellä aina tasatunnein. Katsomossa (joka siis myös ulkona) oli hyvin tilaa istua turvavälein. Kiinnitin päivän aikana huomiota siihen, että käsidesiä oli joka puolella tarjolla. Ja heti portilla oli myös mahdollisuus pestä kädet. Pisteet tästä!
Merihirviö…? 
Uutta oli Niiskun keksintöpuisto. Tätä ei ollut viimeksi käydessämme. Silloin tässä kohtaa oli joku laiva. Taisi olla merirosvolaiva?
Nuuskamuikkunen, Hemuli ja Nipsu! <3 Heidän kohtaamisesta on puhuttu paljon myös reissun jälkeen. Kiitos! 🙂 Kuva: Jarkko Strandman
Jälleen kerran me tykättiin retkestä koko perhe. Tämä on kyllä sellainen paikka, jossa voisi käydä vaikka kuinka monta kertaa! Mutta ehdottomasti just näin, että ei ole hirveä tungos. En viihdy sellaisessa yhtään.
Autolle kävellessä bongattiin vielä tämä ”Eriskummallinen kahvila”, jossa pitää ehdottomasti käydä seuraavalla kerralla. Muumimaailman nettisivut kertovat paikasta näin:
"Muumitarinoihin liittyviä metkoja yksityiskohtia täynnä oleva kahvila toimii vanhassa Naantalissa (Kaivokatu 5), joten siellä voi tunnelmoida muumitarinoiden atmosfäärissä poikkeamatta itse Muumimaailmaan. Eriskummallisessa kahvilassa on tietenkin eriskummallinen sisustus. Piisamirotta loikoo riippukeinussa ja vampyyri tarkkailee tilannetta katossa – mukana menossa on myös maailman pienin lohikäärme! Tutustu myös alkuperäisestä animaatiosta tehtyihin tauluihin ja pihalta löytyvään Surku-koiran koppiin. Kahvilassa on tarjolla kakkumestarin valmistamia herkullisia kakkuja, suolaisia piiraita ja vastaleivottuja kanelipuusteja. Eriskummallisesta kahvilasta löydät myös huikean Muumimuki-kokoelman!"
Mitäpä tuumasi päivästä pikku muru?
Mikä päivässä oli parasta? Se kun törmättiin isin kanssa Nipsuun, Hemuliin ja Nuuskamuikkuseen. Ja pannukakku! 🙂
(iloksemme kahvilasta sai myös maidottoman pannarin. Allergikot arvostaa!)
Kiitos, kiitos, kiitos!
<3:lla
Tiina