Viime päivät ovat vetäneet mieltä taas kovin matalaksi. Jälleen kerran on menossa kausi, jossa KAIKKI kenkut jutut sattuu ja tapahtuu samaan aikaan. Pöh. Olen yrittänyt aamulla herätessä miettiä, että tästä päivästä tulee kiva. Tai ihan mukava. Mutta pian huomaan, että manaan jo jotain asiaa, joka tuli sotkemaan kuviot. Tänä aamuna masensi myös näky ikkunasta..
Yleensä tykkään sadepäivistä, mutta tänään se vaan synkisti lisää. Peilistä katsoi väsyneet kasvot (viime aikoina ihan liian vähän unta ja sitä kirottua stressiääää). Päätin että piirrän naamani heti, eli meikkaan. Josko se vähän piristäisi.
Minä olen meikannut tyyliin aina, jostain 14..15 vuotiaasta asti. Oli aikoja, jolloin en mennyt minnekään ilman meikkiä. Mutta kummasti se(kin) asia muuttui lapsen myötä. Nykyään saatan olla meikkaamatta monta päivää (kyllä, minä..ihan oikeasti!), mutta aina kun vaan jaksan ja voin, niin kyllä meikkaan . Se tekee minusta ”minut”. Olen piirtänyt rajaukset luomiin jo sieltä 15v asti, niin en oikein osaa olla enää ilman. Ne ovat osa minua.
Tarkennetaan vielä sen verran, että en tarkoita tätä turhamaisessa mielessä. Minä voin olla tarvittaessa ilmankin meikkiä. Maailmani ei kaadu siihen, jos en saisi enää meikata. Pystyisin kyllä elämään ilmankin. Mutta minä siis tykkään meikata ja viihdyn siinä tyylissä, minkä olen piirtänyt jo vuosikausia itselleni. Nykyään minulla on kyllä isoja haasteita löytää sopivia meikkejä. Ensinnäkin, ne maksaa! 🙂 Toisekseen, minulla on hajuste- ja kemikaaliyliherkkyys, joka rajoittaa todella paljon. Itse asiassa.. se rajoittaa koko elämistä!
Ihania tuotteita olisi vaikka kuinka paljon, mutta yleensä en voi käyttää oikein mitään niissä olevan tuoksun takia. Saan saman tien hirveän migreenin, jos tuoksu on kovin voimakas, tai sellainen, jota en kestä. Kaiken pitää siis olla yleensä täysin hajusteetonta. Minulla on enää muutamia tuotteita, joissa on hyvin mieto tuoksu. Sellainen, jota siedän. Mutta saapa nähdä miten on jatkossa. Minä omistan tällä hetkellä lahjaksi saadun meikkivoiteen, puuterin, pikkusiskolta saadun poskipunan & kulmakynän, yhden luomivärisetin, rajauskynän, ripsivärin ja 2kpl huulipunia. Siinä kaikki! Joskus olen käyttänyt Halloweenista jääneitä, lapsen kasvovärijämiä meikkaamiseen. 😀 😀 Toisaalta, tässä on hyvätkin puolensa; ei ole eikä kerry mitään turhaa ja ylimääräistä tavaraa tai sitä paljon puhuttua jätettä. Jokainen purkki tulee käytettyä täysin loppuun ja parhaimmillaan vielä kierrätettyä.
Tytär keksi tänään loistavaa tekemistä heti aamusta; maalataan! Meillä oli oikein taidegalleria iltapäivällä.
Jos se oman nassun ”maalaaminen” ei piristänyt, niin tämä kyllä piristi kovasti! Aurinkokin kurkisteli hetken aikaa ikkunoista juuri silloin, kun maalattiin. Tai tällä kertaa minä toimin lähinnä apulaisena ja neiti taiteilijana. Hetkessä syntyi näin monta hienoa maalausta. Minun suosikkini näistä on tämä ”Maalaava Muumi”.
Haaveissa oli ottaa edes pienet päikkärit. Sillä ne jos mikä piristäisi tällaisena päivänä. Mutta eipä se sitten onnistunutkaan. Toisaalta, sain tehtyä vihdoin monta asiaa, jotka ovat roikkuneet pitkään. Vietiin kauppareissulla myös tärkeää postia eteenpäin…
Ehkä ensi yönä… siis nyt… 🙂 uni alkaa maistua paremmin ja huomenna herään ihan eri fiiliksin. Hyvää yötä!
<3:lla
Tiina