Oli niin mahtavan lämmin päivä, että päätettiin lähteä tytön kanssa rantaan. Mietittiin, että jos jäät ovat lähteneet, niin mennään kyllä uimaan. Ja kyllä, siinä ihan rannan lähellä ei ollut yhtään jäätä enää. Ei muuta kuin uikkarit päälle ja menoksi! Hyi miten kylmää, mutta talviturkki heitetty!

APRILLIA! 😀
Minua ei saisi järveen ikinä näillä keleillä. Olen niin vilukissa, että pelkkä ajatuskin puistattaa. Heh! Meidän perheessä on tehty aina aprillipiloja. Tai ainakin minä olen tehnyt, jos kukaan muu ei muista. Se taisi lähteä jostain äidilleni tekemästäni aprillipilasta, joka meni niin hyvin läpi, että innostuin tekemään niitä muillekin. Vuosien saatossa siitä on tullut sellainen päivä, että oikein kukaan ei enää vastaa minulle puhelimeen. Siskoni vannoo joka ikinen vuosi, että ei usko 1.4 mitään mitä sanon. Hän on laittanut itselleen muistutuksen, että osaa varmasti varautua. Viime vuonna(kin) viestitti, ettei vastaa minulle puhelimeen tänään – ”ihan turha yrittää!”. Muuuutta lopulta on kuitenkin aina vastannut ja mennyt lankaan, niin kuin taas tänään. 🙂
Kaikki ei tykkää aprillipiloista ja moni pitää niitä täysin hölmönä juttuna. Minä tykkään ja joka vuosi tulee tehtyä jotain jäynää. Mietin kuitenkin jekut aina niin, ettei mentäisi hyvän maun rajan yli. Eli ihan mistä vain asiasta ei voi tehdä pilaa. Nyt kun tyttö on jo vähän isompi, niin hän on myös innostunut jekkuilusta. Monta juttua on mennyt läpi ja naurua riittänyt yllin kyllin. Juteltiin tänään siitä, että kaikki asiat ei tosiaan sovi aprillipilaksi. Se on hyvä käydä lasten kanssa läpi.

Ei käyty siis uimassa tänään, mutta sen sijaan käytiin tytön kanssa etsimässä kevään merkkejä. Löydettiin monta; pajunkissoja, puroja, leskenlehtiä, voikukan lehtiä… Ihmeteltiin miten lumet lähtikin TOSI nopeasti. Lukuun ottamatta isoja kasoja, joihin aurattu lunta pitkin talvea. Tänä talvena pihaamme kertyi niin jättimäinen läjä lunta, että saa nähdä onko se siinä vielä pitkälle toukokuuhun. Tai ehkä jopa juhannukseen asti?
Paikoin oli kyllä todella märkää. Olisi pitänyt olla kumisaappaat tai loskarit jalassa. Nyt meidän piti hieman kiertää, että päästiin kuivin jaloin kotiin.

Kovin pitkään ei voitu ulkona olla, sillä ilmassa alkaa olla katupölyn lisäksi siitepölyä. Se on tosiaan meillä(kin) joka keväinen vitsaus. Tai oikeastaan kevään siitepölystä kaikki vasta alkaa… sen jälkeen tulee heinät jne. Läpi kesän pitää olla lääkkeet kehissä. Vasta myöhään syksyllä helpottaa. Onneksi on löydetty hyvät tropit ja niiden avulla pärjätty ihan hyvin, kunhan vaan muistetaan ottaa ne ajoissa.
Ohessa pari kuvaa myös viikonlopusta. Silloin tehtiin heikkalaatikolla kevään ensimmäinen hiekkalinna, bongattiin iso sammakko, ja ihasteltiin upeaa pilviverhoa taivaalla.
Aurinkoista viikkoa!
<3:lla
Tiina